Go 4 it vol. 2 blogia pidempään seuranneet muistavat varmaan, että aluksi Mintun juoksuharrastus ja treenaus Tukholman maratonille oli yksi blogin pääaihealueista. Nyt kun kevätauringon kuivattamat lenkkipolut kutsuvat muitakin kuin juokseminen-on-ihanaa-vaikka-sataisi-pieniä-kiviä -friikkejä, on muutamakin lukija kysellyt neuvoja juoksuharrastuksen aloittamiseen.

Juokseminen on ihanaa kunhan vain pääsee alkuun ja jos ei sen kummempia vaivoja ole, se myös sopii kaikille. Minttu on ollut aikoinaan varsinainen lenkkeilyn vastustaja, vaikka muuten monenlaista treeniä naisvoimistelusta tennikseen ja aerobiciin on tullut harrastettua. Aktiivisimpina suunnistusaikoinakin menestys (erittäin vaatimaton…) perustui pilkuntarkkaan suunnistukseen eikä vikkeliin kinttuihin. Askeltakaan en juokse – oli Mintun motto (Tinni ja Tuike todistaa!!).

Ohjeet perustuvat siis omaan kokemukseeni ja käytäntöön sekä lukemaani noin ziljoonan Runner’s World lehden artikkeliin. Mitään sen muodollisempaa pätevyyttä ei Mintulla ole, joten kaikki alan ammattilaiset ja asiasta enemmän tietävät ovat lämpimästi tervetulleita täydentämään ohjeita kommenttilaatikkoon! Takana tosin on melkoinen määrä juostuja kilometrejä ja nyt jo yhteensä kolme maratonia. Kaksi Tukholmassa ja yksi, ensimmäinen vuonna 1998, Helsingissä.

Asioita, jotka helpottavat juoksuharrastuksen aloittamista:

Tossut

Kannattaa satsata hyviin tossuihin! Ehdottomasti tärkein varuste juoksuharrastuksessa on kunnon tossut, joten niiden hankinnassa ei kannata pihistellä. Jos olet harrastanut muuta liikuntaa kannattaa suhtautua juoksutossujen hankintaan avoimin mielin – asiantuntevan, itsekin juoksua harrastavan myyjän ohjeita kannattaa kuunnella. Aikoinaan harrastin (yltiö)aktiivisesti aerobicia ja aerobictossuni olivat aina (paitsi kerran, jota kaduin katkerasti..) kapealestinen Nike. Juoksutossuista parhaat ovat sen sijaan Asicsit, joita ole kuluttanut jo useammankin parin. Kahteen kertaan olen hankkinut Niken juoksutossut, mutta epäseksikkäät ja insinöörileimaiset Asicsit ovat vaan parhaat. Mintun jalkaan piti sanomani. Sinun jalkaasi sopivat ehkä jotkut muut. Mm. New Balance on melko suosittu nimenomaan naisjuoksijoiden keskuudessa.

Muut varusteet

Tossut ovat ehdottomasti tärkein varustus, mutta naisjuoksijan varustuksiin tulisi kuulua myös hyvät urheiluliivit. Kunnon tuki rintavarustuksessa lisää lenkkeilyn miellyttävyyttä ihan eksponentiaalisesti. Eikä tosiaankaan tarvitse olla mikään Dolly Parton.

Vaatetuksesta ylipäätään olen sitä mieltä, että jos kotoa lähtiessä vähän hytisyttää on vaatteita just sopivasti. Jos tavoitteena on sitten joskus ehkä tulevaisuudessa ja mahdollisesti myöhemmin jokin pidempi tapahtumatyyppinen juoksu, kannattaa totutella heti alusta pitämään lippistä tms. päässä. Maratonilla on nimittäin joko ihan läkähdyttävän sairaan kuuma tai sataa rakeita. Lippis suojaa kummassakin tilanteessa oivallisesti.

Muut hilavitkuttimet kuten pulssimittarit jne. voi lisätä varustukseen sitten myöhemmin, kun tietää mitä haluaa.

Lenkin pituus x vauhti

Aloittelijan pahin moka on, että juostaan liian lujaa. Eihän siitä tule hyvä olo kellekään. Varsinkin muita lajeja jonkin verran harrastaneet suht hyväkuntoiset juoksevat helposti liian lujaa, saavat paikkansa kipeäksi ja tuumaavat, että tää nyt ei ollutkaan se mun juttuni.

Kannattaa siis aloittaa rauhallisesti! Rullaava hölköttely, joka on vain marginaalisesti kävelyvauhtia nopeampi on erinomainen lämmittelyvauhti. Koko lenkin ajan olisi hyvä pitää mielessä kunnon kasariohje PPP – eli Pitää Pystyä Puhumaan.

On ihan ok kävellä välillä! Monet ammattilaisvalmentajatkin sanovat, että rytmittämällä lenkin juoksua ja kävelyä sisältäviin pätkiin, on mahdollista totuttaa nivelet ja lihakset lenkkeilyyn. Vähitellen voit juosta pidempiä pätkiä tai harventaa kävelyjaksoja halutessasi.

Venyttely

Isoimmat jalkojen lihakset kannattaa venytellä jokaisen lenkin jälkeen. Ei tule paikat niin kipeäksi ja lihaksen suorituskyky paranee. Ihan muutama perusvenytys on parempi kuin ei mitään. Tässä on muutama iisi esimerkiksi: STRETCH STANDING UP.

Motivaatiota?

Juokseminen on niin helppoa. Ei tarvitse mennä erikseen treenipaikalle, koska lenkki alkaa kotiovelta. Ei ole määrättyjä kellonaikoja vaan voit lenkkeillä milloin itsellesi parhaiten sopii. Lenkkiin ei edes kulu hirveästi aikaa – lyhytkin lenkki on parempi kuin ei lenkkiä ollenkaan. Miksi sitten on joskus niin hankala lähteä juoksemaan? Siihen kun tietäisin vastauksen olisin varmasti ihan muulla alalla, mutta pari hyvää keinoa motivaation ylläpitämiseksi löytyy takataskusta:

– aseta itsellesi päämäärä, vaikka pienikin. Esim, kävelyjaksojen lyhentäminen viidellä minuutilla/kahdella korttelinvälillä/tms. on riittävä tavoite. Tai sitten voit asettaa tavoitteeksi esim. Tukholman maratonin vuonna 2009 tai Naisten kympin tai taloyhtiön syysjuoksut. Mitä tahansa, mikä saa sinut vetämään tossut jalkaan!

– muistele onnistumisia! Runner’s high ei kuulu vain himotreenaajille… mutta siihen jää aloittelijakin helposti koukkuun! 🙂

– hanki hyvä lenkkikaveri, jolla on suunnilleen sama tahti kuin sinulla ja paljon tylsiä blondivitsejä takataskussa.

– muista, että lenkin vaikein hetki on se, kun saa itsensä pukemaan tossut jalkaan. Sen jälkeen kaikki sujuu kuin itsestään…

“Tankkaus”

Tankkaus on varmasti yksi juoksijoiden lempisanoista. No, sanoisin ehkä yksinkertaisemmin, että muista juoda hyvin sekä ennen että jälkeen lenkin. Minttu ei jaksa kantaa mukanaan juotavaa alle tunnin lenkeillä ja silloin on erityisesti pidettävä huolta, että on juonut riittävästi vettä ennen lenkille lähtöä. Eikä tietenkään juuri ennen vaan pieniä vesilasillisia noin tuntia-paria ennen lenkkiä. Pidemmille matkoille kannattaa ottaa juomaa mukaankin. Jos tavoitteena on maratoni tai muu pidempi reissu kannattaa alkaa totutella mahaansa urheilujuomaan, muuten alle parin tunnin lenkeillä kyllä pelkkä vesikin riittää.

Toivottavasti tästä oli iloa ja hyötyä!!

Mitkä ovat sinun parhaat motivaatiovinkkisi? Entä treenivinkkisi noin muuten? Minttu ottaa mielellään vastaan vinkkejä siihen, miten saisi vauhtia lisää… Nyt kun tuntuu, että kestävyyttä löytyy vaikka kahden maratonin verran, mutta vauhti ei muutu miksikään.

Rahavarat ei oikeastaan olisi tähän antaneet lupaa… mutta mutta… Kirsin vinkistä sain tietää, että himoamani Acnen biker -takki on päätynyt Stockholm Quality Outlettiin reilusti alennettuun hintaan!

Tässä se nyt sitten on:Me so happy!!!

Kun maailma kaatuu niskaan, mikään ei piristä kuin yli varojen eläminen.

Lähiaikoina on parikin hauskaa haastetta tipahtanut Go 4 it vol. 2 -blogiin. Ensimmäisen ajatuksena on poimia vanhoista postauksista juttuja, jotka liittyvät aiheisiin:

PERHE ei oikeastaan kuulu niihin asioihin, joista kirjoittelen. Perhe on tosin vahvasti mukana monissa blogijutuissa. Peetu on läsnä tämän tästä, Karkkikin on vilahtanut kerran oikein kuvassa ja mies häärii putiikin taustajoukoissa. Karkki on muuten luvannut tehdä tänne juttuja vähän toisenlaisesta Tukholmasta, 18-vuotiaan kirpparinkiertäjän ja festarifanin näkökulmasta. Stay tuned – niiq sanotaan… 🙂

YSTÄVYYS on Mintulle tosi tärkeää ja hyvät ystävät suorastaan elinehto. Henkinen yhteenkuuluvuus säilyy, vaikka enää ei tavatakaan viikottain. Eikä edes kuukausittain. Tiedän, että ainakin jotkut teistä lukevat blogiani, joten: Rakastan Sinua. Ettäs tiedät.

RAKKAUS – oh noes, mikä vaikea topic… Kun on kysymys blogista niin kyllä se on tämä blogi, joka on se suurin rakkaus tällä hetkellä, vaikka en mä kyl siittä laukustakaan luopuisi…

MINÄ ITSE eli tämän blogin päähenkilö, diktaattori ja yksinvaltias. Hihi.

MITÄ TAHANSA, tykkän tosi paljon tästä tuoreimmasta arvonnasta, joten valitsen sen! Ihania vastauksia, jotka antavat toivoa ja uskoa siihen, että pienillä teoilla pystymme oikeasti muuttamaan maailmaa!

Toinen haaste liittyy päivittäisiin rutiineihin. Rakastan rutiinien antamaa järjestystä helposti aikamoiseksi hässäkäksi muodostuvassa elämässäni!

• Aamuista tuskin selviäisin ilman rutiinejani. Jättikupillinen kahvia ja Berocca nautittuna lempparimukistani, auringonkeltaisesta 0,5 l tupperimukista…

• Grey’s Anatomy kuuluu viikkorutiineihin ehdottomasti, vaikka muuten tietokoneella istuminen on vienyt kaiken ennen television vahtaamiseen kuluneen ajan.
• Ketään tuskin hämmästyttää, että Go 4 it vol. 2 -blogi on erittäin kiinteä osa rutiinejani. Ei niin, että saisin vieroitusoireita, kun en pääse koneelle (tosin kovin pitkää eroa en ole edes testannut ;D), mutta tyhjänä hetkenä tulee kyllä ensimmäisenä loggauduttua tänne!
  
• Treenaus eli lenkkeily, jooga ja BodyPump vähintään muutaman kerran viikossa on ihan must! Muuten Mintusta tulee bitch…

Haastan mukaan jompaan kumpaan tai vaikka molempiin haasteisiin juuri SINUT, jota vielä ei ole haastettu mukaan!

Keksinpäs kilpailukysymyksen… Elikkä palkinnon teemaan mukavasti sopiva kysymys:

Ruotsalaisilla on erinomainen itsetunto. Tottakai jotkut raukat rämpivät samassa epävarmuuden suossa kuin monet meistä, mutta varsinkin ulkoisesti ja yleisenä kansallisasenteena ruotsalaiset ovat itsevarmaa ja itseensä tyytyväistä väkeä. Vähän sellaista ameriikan meininkiä. Kuitenkin siinä missä amerikkalaiset pukeutuvat mielellään tähtilipun väreihin, kavahtavat ruotsalaiset sini-keltaista väriyhdistelmää. Varmin tapa saada todellisen tyylitajuttoman töntin leima otsaansa on sävyttää asunsa siniseen ja keltaiseen. Paitsi jalkapallon maaotteluissa.

Kansallisvärit kuulemma viestittävät epämiellyttävää patriotismia ja alleviivaavat kansojen välistä epätasa-arvoa. Itsensä tunteminen muita paremmaksi kun on ihan ok, mutta sen näyttäminen on paitsi epähienoa myös todella sivistymätöntä. Jollekin voisi tulla paha mieli ja sitähän ruotsalainen välttää ihan viimeiseen asti. Kuva: takki, Forever21; kengät, Chloé

Liittyykö sini-valkoiseen yhdistelmään yhtä vahvoja viboja? Jotenkin tuntuu, että ei. Ehkä silmä on tottunut tuohon väriyhdistelmään ja onhan monen perusuniformu siniset farkut + valkoinen t-paita.

Kuva: takki, TopShop; laukku, Fendi

Harva kuitenkaan tietoisesti ajattelee, että pukeudunpa Suomen lipun väreihin tänään. Paitsi ehkä jos on menossa Linnan juhliin tai urheilukisoihin. Miksiköhän sitten USA:n lippu ja myös Iso-Britannian lippu voivat helposti esiintyä coolien t-paitojen ja muidenkin muodikkaiden vaatteiden ja asusteiden kuosissa? Kansallisen itsetunnon puutetta vai kaukokaipuuta?

Kuvat: n-a-p, TopShop, Forever21