
Aika hauska idea sinänsä viettää avajaisia aamiaisen eikä tavanomaisten iltakekkereiden merkeissä. Tarjolla oli pikkuruisia melkein yhdellä haukkauksella syötäviä mozzarella-parmankinkkusämylöitä, erilaisia muffinsseja, montaa eri makua macaroneja sekä hedelmiä. Juomaksi tarjolla oli dekadentisti shamppanjaa (torstai-aamuna?? daa), cappucinoa, tuoremehua ja sitä surullisen kuuluisaa Pellegrino-kivennäisvettä. (Sekä laukku, kamera että Minttu selvisivät kivennäisvesikylvystä vahingoittumattomina!)
Putiikki on siisti ja raikas, mutta jotenkin yllättävän mitäänsanomaton. Vasta Benettonin logoa tuijottaessa tajuaa olevansa juuri niiden kaupassa. Asettelu ja atmosfääri ei jotenkin vastaa mielikuvaani ja jäi oikeasti vaivaamaan, että onko tuo uusi myymälä jotenkin tarkoituksella tosi anonyymi ja ei-Benettonmainen vai mitä on tapahtunut. Muuttuiko yritys niin paljon ostoboikottini aikana, että en enää tunnista brändiä marssiessani uuden putiikin ovesta sisään?
Ihan sieviä mekkoja siellä oli tarjolla ja paitoja kans, vaikka miesten puoli graafisuudessaan näyttikin jotenkin houkuttelevammalta. Vaaleanharmaan unelmanpehmeän ja todella kauniin mallisen lyhyen kashmir-villatakin käyn kyllä vielä jonain päivänä hankkimassa perusgarderobini tukipilariksi. Villatakin hinta ei ole paha, noin 150 euroa, mutta juuri nyt sekin tuntuu liian paljolta.
Vaalea kitin värinen Africa Works teeppari oranssilla painatuksella. Mintun tapa kannattaa hyväntekeväisyyttä ja paitakin on kiva. Kesällä kuluneitten farkkushortsien parina. Eller hur?
