Month: October 2007

(Ja niinkuin huomaatte, olen oppinut käyttämään aika hyvin Picasa-kuvanmuokkausohjelmaa…) ;D

Tampereen tuliaisina siis:
– Hirmu kasa suomalaisia naistenlehtiä
– Ruisleipää
– Karjalanpiirakoita
– 2 isoa vuotaa ihanaa pehmoista mustaa nappanahkaa hametta varten
– 1 vuota sinapinkeltaista mokkanahkaa erinäisiä projekteja varten (kun oli niin halpaa… hihi)

Kaverin vauvan nimijuhlat ja toisen kaverin tuparit, jotka yllättäen kääntyivätkin kihlajaisiksi, saivat Mintun miettimään ajan kulumista.. Vähän haikein mielin ajattelin, kuinka pitkä aika siitä on, kun muuttolastimme saapui Tukholmaan ja kuinka kaikki muuttuu koko ajan. Lopulta päätin tarttua blogosfääriä kiertäneeseen ”muistelo”-meemiin, vaikka ensin tuntuikin, että se ei ole mun juttuni.

Kymmenen vuotta sitten v. 1997

Asuimme Tampereella Olkahisissa ja viihdyimme loistavasti. Kirjoitin graduani Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselle, haaveilin valmistumisesta ja kivasta työpaikasta. Kesällä 1997 aloin treenata ensimmäistä maratoniani varten.

Viisi vuotta sitten v. 2002

Olimme asuneet jo kaksi vuotta Tukholmassa. Vaihdoin työpaikkaa ja olin iloinen, että sain vihdoin tehdä ”koulutustani vastaavia” hommia. Kävin Suomessa työn vuoksi kerran pari kuussa, mutta muuten pakonomainen reissaaminen Tampereelle alkoi vähentyä. Koti-ikävä alkoi helpottaa toisin sanoen.

Kolme vuotta sitten v. 2004

Vaihdoin taas työpaikkaa ja päädyin nykyiseen työhöni. Pidin superpitkän kesäloman, jonka aikana yritin keksiä miksi haluan isona. En keksinyt. Matkustimme Åreen laskettelemaan ja kesällä vaelsimme Alpeilla ja tapasimme ystäviä Tampereella ja Luxemburgissa.

Vuosi sitten v. 2006

Ostimme vihdoin oman kodin Tukholmasta ja vuosien väliaikaisuuden tunne hävisi. Ensin asunnon etsintä ja sitten muutto ja remontti kuluttivat aikaa, rahaa ja hermoja, mutta elokuun tupareitten jälkeen tilanne rauhoittui. Aloin opiskella muodin teoriaa Tukholman yliopistossa ja vähitellen tajusin vihdoin löytäneeni oikean polun. Vietimme pitkän ihanan loman joulun ja uuden vuoden yli Thaimaassa.

Tähän asti tänä vuonna

Aloitin blogin pitämisen ja vähän myöhemmin löysin tieni ”muotibloggareitten” ihmeelliseen maailmaan. Juoksin kolmannen maratonini (edelliset v. 1998 ja 2000), joka oli raskain kaikista juoksemistani. Kirjoitin maisterikurssin lopputyön ja samalla päätin jatkaa opintoja vielä toisen vuoden, Masters-tutkintoon asti. Sain ilokseni ja yllätyksekseni pikkuvarpaan kynnen muotimaailman oven rakoon.

Eilen

Juhlin kaverin vauvan nimijuhlia ja toisen tupaantuliaisia sekä kihlautumista. Päädyin pohtimaan toisilleen outojen ihmisten roolien muodostumista ryhmässä. Miten mielenkiintoinen, hauska ja viihdyttävä päivällispöytäkeskustelu ei koskaan voi olla one man show, sillä nautinto syntyy vuorovaikutuksesta. Ainakin Mintun.

Tänään

Olen ollut reipas ja osallistunut taloyhtiön pihatalkoisiin. Pessyt pyykkiä ja tehnyt kaikkia arkisia ja tylsiä asioita. Tarkoitus olisi kirjoittaa vielä valmiiksi yksi juttu, aloittaa essee, jonka palautuspäivä on perjantaina sekä pakata Tampereen reissua varten. (OBS! Muista tilata taksi aamuksi!!)

Huomenna

Lähden aikaisin aamulla työmatkalle Tampereelle (jesh!)! Tapaan reissun aikana onneksi kuitenkin myös sekä vanhan rakkaan ystäväni, kummityttöni ja äitini. Tarkoitus olisi ehtiä shoppailla ainakin nahkaa nahkahametta ja vyötä varten.

Ensi vuonna

Voin lisätä nimeeni MA, Fashion Studies (vähänkö hei hienoa!!). Juoksen Tukholman maratonin niin, että maalissa sekä aikani että vointini ovat erinomaiset. Löydän itselleni vihdoinkin työn, jossa viihdyn. Olen reipas ja iloinen enkä äksyile muille, kun olen ihan itse ahtanut aikatauluni liian täyteen hommia. Kirjoittelen ahkerasti Go 4 it vol. 2 –blogiin ja nautin edelleen olosta osana muotiblogosfääriä!

Ensin on kaverin vauvan nimijuhlat (varsinaiset ristiäiset oli viime viikonloppuna Suomessa) keskustassa ja sitten suunnistan yhden toisen kaverin tupareihin. Kaksi erityylistä juhlaa, joista pitää selvitä yhdellä asulla. Pientä päänvaivaa…

Päädyin tällaiseen valintaan:

– musta hame, H&M
– valkoinen silkkipaita, oma projekti 🙂
– tummansiniset paksut sukkikset, H&M (kiitos lainasta, Peetu!)
– kengät, DinSko
– ranteissa äidin vanha hopeakoru, musta nahkaremmi/H&M ja Hello Kitty -kello Thaimaasta.
– kynsissä Dependin siniseen vivahtava kynsilakka.
Sain eilen tilaisuuden hankkia ensimmäisten joukossa iPhone -kännykän!! Olen jo viime keväästä etsinyt uutta puhelinta, mutta en ole löytänyt mieleistäni… Se kun saisi mielellään olla sekä toimiva että cool. Juuri siksi ajatus siitä, että voisi rehvastella iPhonella ennenkuin sellainen löytyy joka nörtin taskusta, tuntui tosi houkuttelevalta.

Pikaisen käyttötestin aikana käyttöliittymä tuntui helpolta ja loogiselta. Näyttö on ihan sikahyvä ja toimintojen ohjailu sujuu lyhyen totuttelun jälkeen helposti kosketusnäytön avulla. Kädessä laite tuntui sopivan painavalta (=ei “lelumaiselta”) ja muotoilu oli oikein miellyttävä muutenkin. Vähempää en tietty Applelta odottanutkaan. Ainoastaan tekstiviestin näpyttely kosketusnäytöllä tuntui vähän hankalalta. Virhelyöntejä tuli tosi helposti, koska näppäimet ovat aika pienet ja herkät. Voin vain kuvitella, miten hankalaa kirjoittaminen on jollekin, jolla ei ole yhtä pienet sormet…

En nyt tässä mene laitteen teknisiin puutteisiin (esim. ei 3G:tä…), mutta totean vain, että tein sitten lopulta hyvin “aikuisen” päätöksen ja päätin jättää hankinnan tekemättä. Kyseinen iPhone, kun oli ostettu jenkeistä ja hakkeroitu niin, että sitä on mahdollista käyttää omalla SIM-kortilla. Mitään päivityksiä tms. laitteeseen ei voi kuitenkaan ladata, koska silloin se lukkiutuu uudelleen, myöskään mitään apua mahdollisten ongelmien kohdalla on turha odottaa. Tästä syystä puhelimesta pyydetty noin 600 euron hinta tuntui vähän suolaiselta…
Mutta onhan se ihan mielettömän hieno – siitä ei pääse mihinkään!!

Vuoden muotiyrittäjän tittelin Tukholman muotiviikkojen Rookies-osastossa voittanut Van Deurs avasi eilen pienimuotoisen näyttelyn Hotelli Birger Jarlin aulassa.

Näyttelyssä oli esillä muutamia mielenkiintoisia ja persoonallisia kokonaan pliseerattuja asuja, vaikka jälleen tulivat kyllä Issey Miyake -vaikutteet varsin voimakkaana mieleen…
Avajaisyleisöä viihdytti live-harpisti!
Näyttely ei tosiaan ole suurensuuri, enkä nyt varsinaisesti ketään kehoita sinne vartavasten hakeutumaan, jollei ole erityisen kiinnostunut jännittävistä pliseeraustekniikoista. Mutta mikäli reitti sattuu kulkemaan Tulegatanin kulmille kannattaa ehdottomasti pistäytyä sisään hotellin aulaan!

Näyttely on esillä 11.11.2007 asti – osoite: Tulegatan 8.

Old stuff