Month: September 2007

Pakko tunnustaa, että odotan ihan tohkeissani marraskuun 8. päivää, jolloin Roberto Cavallin mallit saapuvat taisteluareenoiksi muuttuviin H&M putiikkeihin! Olen jo suunnitellut – näkemättä koko mallistoa – mitä haluaisin hankkia…

Listalla on ainakin biletoppi, mieluiten joku tosi blin-bling tai sitten liuhusifonkinen leopardiviritys. Myös niitein koristettu trenssi himottaa, vaikken ole nähnyt siitä muuta kuin oheisen piirroksen. Mallistossa on takuuvarmasti myös jotkut aivan mielettömän ihanat sikakorkeat avokkaat ja herkullisia asusteita.

Kuvien perusteella mallistosta löytyy todennäköisesti myös erinomainen perusjakku (tosin tuo kuvan valko-musta on kyllä jo Mintullekin too much) ja fiksu hankkisi ensi kesäksi nurmikkoa viistävän maksimittaisen mekon.

Tuskin maltan odottaa!!

(kuvat aukeavat isommiksi, kun niitä klikkaa!)

Kuvat: Ruotsin Ellen sivu Mintun valokuvaamana ja Elle UK:n sivu skannattuna…

Törmäsin muutama päivä sitten mielenkiintoiseen juttuun lehdessä. Siinä kerrottiin Linköpingiläisestä ompelijasta Karolina Svenssonista, joka on keksinyt aika mainion tavan saada lisää asiakkaita. Perinteisen ompelimo-putiikin lisäksi Karolinan suunnittelemia vaatteita on saatavilla postitse omien mittojen mukaan ommeltuna. Postimyyntitilausompelussa on ideana se, että asiakas valitsee jonkun Karolinan Orkan Lia -merkin malleista ja ilmoittaa omat mittansa. Muutaman viikon kuluttua valmis vaate tupsahtaa postissa perille.

Vielä astetta innovatiivisempi idea on Orkan Lian klädabonnemang elikkä mittatilausvaatteiden kestotilaus. Asiakas täyttää ensin kyselykaavakkeen itsestään, mitoistaan, mieltymyksistään, toiveväreistään jne. ja sopii kuukausittaisen vaatepaketin maksimihinnan.

Ainakin lehtijutun perusteella juuri nämä kestotilausasiakkaat varmistavat yrityksen toimeentulon. Eikä sitä oikeastaan ole kovin vaikea uskoa. Kuukausittaisen vaatepaketin hinta ei välttämättä kohoa kovin korkeaksi ja tilatut vaatteet ovat uniikkeja ja omien mittojen mukaan ommeltuja!

En tiedä onko Suomessa vielä kukaan keksinyt vastaavaa, mutta jos ei tässä voisi olla hyvä idea yrittäjäksi aikovalle muotisuunnittelija/ompelijalle!

Kuvat: Orkan Lia

Mintulla on ilo ja kunnia päästä työmatkalle Islantiin ensi viikon lopulla. Koska kysymyksessä on työmatka ei omaa aikaa tule olemaan mitenkään erityisen paljon. Ohjelman mukaan kuitenkin lauantain iltapäivälle osuu muutaman tunnin väli, jolloin ehtisin vähän pyörähtää Reykjavikissa. Olisin erinomaisen iloinen, mikäli joku osaisi kertoa vähän vinkkejä, minne kannattaisi suunnata!

Haluaisin erityisesti tutustua islantilaiseen designiin ja vierailla kiinnostavien muotisuunnittelijoiden putiikeissa. Hintataso siellä on varmasti niin hirmuinen, että ostoksia tuskin tulee paljoa tehtyä, mutta olisi hienoa käyttää tilaisuus hyödyksi ja katsastaa paikalliset lahjakkuudet. Itselläni ei ole oikeastaan mitään käsitystä Islannista, mutta eksoottiselta ja kiinnostavalta se vaikuttaa. Hävettää melkein tunnustaa, mutta Björk on oikeastaan ainoa asia, minkä tiedän tulevan Islannista

Kuva: Wikipedia

Ihan ensimmäiseksi lämpimät kiitokset kaikille, jotka ystävällisesti auttoivat valitsemaan sopivat napit silkkipaitaani! Päädyin asiaa aikani pohdittuani niihin simpukkanappeihin… Edelweiss-napit olisivat olleet tosi hyvät muuten, mutta en tiedä mistä ihmeen umpiraudasta ne on valmistettu, koska ovat niin painavat. Silkkipaita on puolestaan sen verran ohut, että Edelweiss-napit vetivät kangasta rumasti.

Muita vaihtoehtoja olivat:

Kommenteissa monet mainitsivat, että lenksumallinen kiinnitys vaatii kantanapin, joten sovittelin pariakin eri vaihtoehtoa (kuvassa). Periaatteessa ne olivatkin ihan hyvät, mutta vaikutelma oli liiaksi lyhensit-sitten-puseron-hääpuvustasi… Kevyemmät metallinapit olivat puolestaan väärän sävyiset. Alumiinimaisen sinertävä metallisävy ei valitettavasti matsannut lainkaan silkin kermanvalkoisuuteen.

Simpukkanapit taltuttavat mielestäni mukavasti paidan juhlavuutta, vaikka ei siitä ihan arkipaidaksi taida olla…

Lenksukiinnitys vaatii, että napilla on kanta, joten sellainen piti simpukkanapeillekin hoitaa:
Lopuksi vielä esittelyssä valmis paita!
Ihan valtoimenaan paita on hiukan tunikamainen muodoiltaan. Minttu ei ole ollut tällaisen liuhun tunikamallin suuri ystävä, joten näin tulen tuskin paitaa pitämään. Sen sijaan Karkki ja Peetu, jotka molemmat sovittelivat sitä päällensä, aikovat pitää paitaa juuri näin, yhdistettynä pillifarkkuihin.
Vyöllä kuristettuna paita on tosi hypernaisellinen! Helma poimuttuu kauniisti ja antaa varsin juhlavan yleisilmeen.
Korkeavyötäröisen (tai normaalivyötäröisen) hameen alle tungettuna lopputulos on ehkä kaikkein arkisin ja samalla monikäyttöisin. Voisin kuvitella, että korkeavyötäröisten farkkujen kanssa tämä olisi ihan täydellinen vaihtoehto.
Tässä vielä kuva takaa (ompelija on näköjään jättänyt silittämättä pääntiekaitaleen takaa…).

Kuvassa näkyy myös: meleerattu harmaa hame/Vero Moda, harmaat paksut pitsisukkikset/H&M ja vanha musta kiiltonahkavyö (Peetun).
Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen ja uskon (ja toivon), että tekele ei jää vaatekaappiin käyttämättömänä roikkumaan. Kaava toimi ihan ok, vaikka pieniä justeerauksia teinkin työn edetessä. En voi vieläkään uskoa, että suosittelivat 17 cm rannekeita – omat 23 cm rannekkeetkin ovat nippanappa hyvät. Samoin jotkut poimutus- ja olkamerkinnät olivat vähän oudoissa paikoissa, mutta se voi kyllä johtua siitäkin, että joku homssantuu on kopioinut kaavat. 🙂
Koska haluaisin, että paidalle on paljon käyttöä, otan erittäin mielelläni vastaan ideoita, miten tuon saisi stailattua myös arkikäyttöön sopivaksi!
Old stuff